Ihmisoikeustalo

Lapsiperhepalveluiden tavoite on lapsen ja perheen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen. Jotta tämä tavoite voi käytännössä toteutua, tulee palveluiden järjestämisen olla ihmisoikeusperusteista. Lue lisää ihmisoikeusperusteisesta toiminnasta tästä linkistä.

Ihmisoikeustalo on malli ihmisoikeusperusteisen palvelun suunnittelemiseen. Lue alla, miten ihmisoikeustalo-mallia voi hyödyntää ja lataa ihmisoikeustalo-malli PDF-muodossa tästä linkistä.

Ihmisoikeustalo - talomalli ihmisoikeusperusteisen toiminnan kuvaamiseen, kehittämiseen, suunnittelemiseen.
Ihmisoikeustalo - talomalli ihmisoikeusperusteisen toiminnan kuvaamiseen, kehittämiseen, suunnittelemiseen.

Idea ihmisoikeustaloon syntyi syksyllä 2018 työpajassa, johon Minua kuullaan -hanke oli kutsunut Ensitietoverkostoa suunnittelemaan koulutusta ensitiedon antamisesta. Saman tien huomattiin, että talomallia voi soveltaa monenlaisen muunkin ihmisoikeusperusteisen toiminnan kuvaamiseen, suunnittelemiseen ja kehittämiseen. 

Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön! -hanke on antanut tukea talon graafiseen suunnitteluun. Talomallin kehittäminen on jatkunut ja jatkuu edelleen Minua kuullaan -hankkeen yhteiskehittämisen pajoissa. 

Ihmisoikeustalo rakentuu näin:

  1. Päämäärä ja perusta
  2. Tavoitteet
  3. Asiaosaaminen
  4. Vuorovaikutus
  5. Rakenteet
  6. Seuranta ja palaute

Esittelemme talomallin käyttämällä esimerkkinä ensitiedon antamista. Talomalli on alkujaan kehitetty juuri ensitiedon koulutukseen. 

Aiheena ensitieto on tärkeä, sillä sen laatu vaikuttaa koko perheen loppuelämään. Ensitieto voi tarkoittaa joko kirjaimellisesti ensimmäistä tietoa lapsen erityisen tuen tarpeesta tai pidempää prosessia perheen elämässä. Parhaassa tapauksessa hyvä ensitieto luo turvallista pohjaa, jonka avulla perhe voi ryhtyä rakentamaan arkeaan. Jos ensitieto on vaillinaista, hämmentävää tai vääränsävyistä, perhe jää epätietoisuuden ja näköalattomuuden tilaan. Tapahtunutta vahinkoa voi olla vaikea korjata myöhemmin. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen edusta, hyvinvoinnista ja oikeudesta.

1. Päämäärä ja perusta

Ihmis- ja perusoikeudet ovat perusta, jolle tavoitteen toteutuminen rakennetaan. Tavoitteena on lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutuminen.
Ihmis- ja perusoikeudet ovat perusta, jolle tavoitteen toteutuminen rakennetaan. Tavoitteena on lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutuminen.
  • päämääränä on lapsen ja perheen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen
  • perustana ovat ihmis- ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaisten henkilöiden sopimus (vammaissopimus).

2. Tavoitteet

Toiminnan tavoitteet määritellään suhteessa päämäärään (oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen) ja perustaan (ihmis- ja perusoikeudet).

Tarvitaan tietoa siitä, mitä ihmis- ja perusoikeudet ovat. Myös kansallinen asiaa koskeva lainsäädäntö on tärkeä tuntea. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaissopimus ovat erityisen merkittäviä lähtökohtia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Ensitiedon antamisen tavoitteiksi määrittelimme: Ensitieto annetaan tavalla, joka auttaa perhettä ymmärtämään tilannetta; auttaa lasta ymmärtämään tilannetta ja mahdollistaa lapsen osallisuuden omissa asioissaan; varmistaa lapsen edun mukaisen toiminnan ja päätöksenteon terveydenhuollossa; edistää vanhempien ja ammattilaisten välistä yhteistyötä; tukee perheen voimavaroja; tukee lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta; tukee lapsen kasvun ja kehittymisen edellytyksiä ja identiteetin säilyttämistä. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimusta hyödynnettiin tavoitteita muodostaessa.
Ensitiedon antamisen tavoitteiksi määrittelimme: Ensitieto annetaan tavalla, joka auttaa perhettä ymmärtämään tilannetta; auttaa lasta ymmärtämään tilannetta ja mahdollistaa lapsen osallisuuden omissa asioissaan; varmistaa lapsen edun mukaisen toiminnan ja päätöksenteon terveydenhuollossa; edistää vanhempien ja ammattilaisten välistä yhteistyötä; tukee perheen voimavaroja; tukee lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta; tukee lapsen kasvun ja kehittymisen edellytyksiä ja identiteetin säilyttämistä. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimusta hyödynnettiin tavoitteita muodostaessa.

3. Asiaosaaminen

Millaista asiaosaamista ensitiedon antamiseen tarvitaan? Asiaosaamisen sisällöt muodostavat taloon "huoneita".

Millaista asiaosaamista tarvitaan hyvään ensitiedon antamiseen? Esimerkiksi tulee tutustua ensitiedon antamiseen laadittuihin suosituksiin, hyviin käytäntöihin.
Millaista asiaosaamista tarvitaan hyvään ensitiedon antamiseen? Esimerkiksi tulee tutustua ensitiedon antamiseen laadittuihin suosituksiin, hyviin käytäntöihin.

4. Vuorovaikutus

Millainen vuorovaikutus on edellytys tavoitteiden toteutumiselle? Vuorovaikutuksen elementit muodostavat niin ikään ”huoneita” taloomme.

On tärkeää, että asiaosaaminen ja vuorovaikutus ovat tasapainossa.

Millainen vuorovaikutus edistää tavoitteenmukaisen ensitiedon antamista? Esimerkkinä: Tieto tulee antaa realistisesti, myönteisesti ja toivoa ylläpitäen.
Millainen vuorovaikutus edistää tavoitteenmukaisen ensitiedon antamista? Esimerkkinä: Tieto tulee antaa realistisesti, myönteisesti ja toivoa ylläpitäen.

5. Rakenteet

Ilman vahvoja ja toimivia rakenteita ei talomme pysy pystyssä. Millaisia rakenteita tarvitaan mahdollistamaan toiminta, joka toteuttaa tavoitteita? 

Perustukset

Talon perustuksen muodostavat ammattitieto ja -osaaminen, ohjeet ja suositukset, tutkimustieto ja eettiset periaatteet - sekä arvot ja asenteet . 

Talon perustus: Ammattitieto ja -osaaminen, ohjeet ja suositukset, tutkimustieto ja eettiset periaatteet sekä arvot ja asenteet.
Talon perustus: Ammattitieto ja -osaaminen, ohjeet ja suositukset, tutkimustieto ja eettiset periaatteet sekä arvot ja asenteet.

Muut tukirakenteet

  • Johtaminen, organisaatiorakenteet, resurssit
  • Yhteinen työ, toimintaprosessit
  • Toiminnan tuki, koulutus
Tukipalkit, joilla talo pysyy pystyssä: Johtaminen, rakenteet, resurssit; yhteinen työ ja toimintaprosessit; toiminnan tuki ja koulutus.
Tukipalkit, joilla talo pysyy pystyssä: Johtaminen, rakenteet, resurssit; yhteinen työ ja toimintaprosessit; toiminnan tuki ja koulutus.

6. Seuranta ja palaute

Mistä tiedämme, että tavoitteet on saavutettu? Kysymällä niiltä, joiden oikeuksien ja hyvinvoinnin eteen työtä tehdään. Palautteen kokoaminen on huiman tärkeää. Palaute korjaa ja ohjaa toimintaa.

Palaute, seuranta ja niihin reagoiminen muodostavat talomme katon. Ilman niitä taloon sataa sisään.

Palaute ja seuranta muodostavat ihmisoikeustalon katon. Ilman niitä sataa sisään.
Palaute ja seuranta muodostavat ihmisoikeustalon katon. Ilman niitä sataa sisään.

Lopuksi

Ihmisoikeustalon kautta voi pohtia ihmisoikeusperusteista toimintaa monesta näkökulmasta. 

Ensitiedon koulutusta suunnitellessa pääpaino oli ensitiedon antamiseen tarvittavan asiaosaamisen ja vuorovaikutuksen kokoamisessa. Kun myöhemmin testasimme ihmisoikeustaloa ja aiheena oli hyvän palvelusuunnitelman laatiminen, huomio kiinnittyi erityisesti rakenteisiin. Millaisia johtamisen, rakenteiden, resurssien ja prosessien tulee olla, jotta on mahdollista laatia hyvä palvelusuunnitelma kaikille niille vammaisille henkilöille, jotka sitä tarvitsevat?

Talomallin kehittäminen jatkuu, tule siihen mukaan. 

Lataa ihmisoikeustalo-malli PDF-muodossa tästä linkistä, testaa ja kerro kokemuksistasi Minua kuullaan -hankkeelle osoitteella miina.weckroth(at)jaatinen.info

Ensitietotalo

Tähän ensitietotaloon on Ensitietoverkosto koonnut asiaosaamisen ja vuorovaikutuksen aiheita, jotka ovat tärkeitä ensitietoa annettaessa. 

Ensitiedon koulutusta varten on tähän ihmisoikeustaloon täytetty asiaosaamisen ja vuorovaikutuksen asioita. Ihmisoikeustalon avulla voi pohtia myös muita näkökulmia siihen, että ihmisoikeusperusteinen toiminta voi toteutua. Esimerkiksi sitä, millaisia rakenteita tarvitaan, jotta hyvä ensitiedon antaminen mahdollistuu.
Ensitiedon koulutusta varten on tähän ihmisoikeustaloon täytetty asiaosaamisen ja vuorovaikutuksen asioita. Ihmisoikeustalon avulla voi pohtia myös muita näkökulmia siihen, että ihmisoikeusperusteinen toiminta voi toteutua. Esimerkiksi sitä, millaisia rakenteita tarvitaan, jotta hyvä ensitiedon antaminen mahdollistuu.

Lisätietoja:

Ihmisoikeusperusteiset seurantaindikaattorit

Ensitiedon antaminen

Mitä tarkoittaa realistisesti, myönteisesti ja toivoa ylläpitäen annettava ensitieto

  • Harnet & Tierney 2009. Convention of hope–communicating positive, realistic messages to families at the time of a child’s diagnosis with disabilities. British Journal of Learning Disabilities, 37:257–264